(92) Days of Autumn

Tervehdykseni jälleen täältä Oulusta, virtuaalinen paperini. Tätä kirjoittaessani epämääräinen lakritsi-teesekoitus kiertää lasissani, suussani on valkoinen tobleronekolmio, kaiuttimista soinut CMX:n ensi-EP vaihtui Cocteau Twinsiin ja koko vuosi 2010 alkaa olla muutamaa päivää vaille pulkassa. En ole kirjoittanut kertaakaan sitten tuon edellisen blogitekstin virkaa toimittavan ivamukaelmani – koen kaiketikin kirjailijan blokkia sans kirjailija. Purkautukoon lukko tulevaisuudessa tai sitten ei; en voi asialle paljoakaan!

Kuten edeltävän pokauskirjoitukseni etäistävän ironian takaa selviää, tutustuin aivan yllättäen kesällä erääseen tyttöön – pam, rakastuminenko se – josta tuli avopuolisoni. Olen asunut hänen kanssaan lokakuun 1. päivästä lähtien, ja tällainen tilanne on elämäni ensimmäinen. Nopeasti muutimme yhteen, mutta hittojako sitä hidastelemaan. Maailma ei ole pelastunut ja kummallakin on vaikeita päiviä, kuten tietenkin pitääkin olla, mutta yhteiselomme on elämänlaadultaan kahta yksineloa reilusti parempaa. Tähän hätään kannattaa myös mainita, että kultani itse halusi tuon edellisen pua-tyyliharjoituksen maailmalle. Kultainen huumorintaju on tuikitärkeä ase.

Voi! Kuinka meitä ohjelmoidaankaan sukupuolirooleihin. Hauskin juttu alkumetreiltämme menee näin: ostimme uusia hammasharjoja. Keskellä kirjavaa valikoimaa sinisiä, vihreitä (poikien värit), punaisia ja kirkuvan pinkkejä (tyttöjen värit) turpaputsaimia mutisimme jotain roolituksesta, pih ja pah. Taistellaksemme vastaan hankimme sinisen ja punaisen hammasharjan niiden käänteisessä sukupuolivärikoodauksessa. Minulle tuli siis se punainen.

Suloinen tyttö tulee viikonloppuna nolona vessasta: ”Minä käytin sitä punaista…” Ja parin päivän päästä minä tein saman sinisellä. Tuttuni sanoja mukaillen on asioita joille jotakin voi, ja sitten on niitä toisia…

Kahden elämän sovittaminen yhteen on antoisan infernaalista vääntöä. Kämppään tuli toisen ihmisen muuttokuorman mukana reilusti kotoisuutta – vaan kaikki vapaa tila lähti vikisten. Eräs hyvä ystäväni tuumasi alkusyksystä silmät kiiluen, että elämän paras osuus – kahden levyhyllyn yhdistäminen – on nyt edessä. Musiikkia olikin sangen epäsuhtainen määrä, vaan vahinko otettiin takaisin DVD-hyllyllä. Nyt kun vielä tietäisi, miten ihminen voi tottua näkemään DVD-hyllyssään Pientä taloa preerialla.

Femiiniä katu-uskottavuutta sai tyttöystäväni tuotuaan tuhdin työkalusarjan. Kuulin juuri että naapurini, johon olemme tutustuneet lähti autolla toiselle puolelle kaupunkia hakemaan vanhemmiltaan niittipyssyä, koska ”ei teillä kuitenkaan olisi ollut.” Tuikkivasilmäiseltä tyttöseltäni toki olisi löytynyt.

Tobleronekolmio katosi pikkuhiljaa ja hyvin hautunut teeni haluaa tulla kulutetuksi. Olkoonpa siis tekstini tässä. Kaipasin vuosi sitten tilannetta, josta nyt itseni olen löytänyt ja Oscar Wilden kommentti elämän kahdesta tragediasta palasi jälleen mieleen. Pikkuasiat muuttuvat, elämästä on tullut vähemmän yksinäistä. Vaikeaahan elämä vieläkin on meille molemmille, mutta houkatpa ne henkilökohtaista pelastusta odottavatkin.

Mainokset

Tietoja Raimu

A play on life.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: (92) Days of Autumn

  1. Tarvo sanoo:

    Mukavaa, että sulle on sattunut kivoja asioita, itsehän olen yhä vielä neitsyt. Mutta kahdelta naiselta olen jo saanut suudelman!

    Ps. toi puakirjoitus oli oikein hauska ja osuva!

  2. MR sanoo:

    Osuin tänne noilta sivuilta: http://www.kameli.net/~raimu/index.html

    Hyvää tekstiä (mikä ei ole kovin yleistä), ja kirjoitat englantia kuin enkeli. En niin paljon ehtinyt lukemaan, että olisin nähnyt, että ajatteletko koskaan julkaista? Noilla taidoilla kannattaisi ehkä miettiä…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s